Hän huomautti, että tällaiset näyttelyt edistävät merkittävästi tieteellisen tutkimuksen tulosten välittämistä laajalle lukijakunnalle ja kansallisen kirjallisen ja tieteellisen perinnön esittelyä kansainvälisellä tasolla.
Puhuessaan alueista, joita azerilaisessa kirjallisuudessa ei ole tutkittu riittävästi, Aliyeva korosti tarvetta perusteellisille tutkimuksille Azerbaidžanissa keskiajalla syntyneestä monikielisestä kirjallisesta ja tieteellisestä ympäristöstä, erityisesti arabiankielisissä lähteissä olevasta Azerbaidžania koskevasta tiedosta.
Hän sanoi: ”Azerbaidžanin tutkijoiden ja runoilijoiden roolia islamilaisen maailman tiede- ja kulttuurielämässä keskiajalla, heidän yhteyksiään muiden islamilaisten maiden tutkijoihin sekä heidän teostensa vaikutusta myöhempinä aikakausina on tutkittava perusteellisemmin.” Hän huomautti, että 1200-luvulla Egyptin Aleksandriassa asunut tutkija Abu Tahir al-Silafi pani merkille Azerbaidžanin erottuvan aseman islamilaisessa idässä verrattuna Andalusian asemaan tieteen ja kirjallisuuden aloilla.
Tutkija korosti myös kääntämisen merkitystä kansallisen perinnön edistämisessä maailmanlaajuisesti. Hän totesi: ”Kirjani ’Islamilainen kulttuuri Azerbaidžanissa (7. vuosisadalta 1200-luvun alkupuolelle)’, jonka Bibliotheca Alexandrina julkaisi arabiaksi, dokumentoi azerbaidžanilaista perintöä arabiaksi. Kirja tarkastelee islamilaisen kulttuurin kehitystä Azerbaidžanissa, paikallisen eliitin älyllistä ja kulttuurista toimintaa sekä maan historiallista ja arkkitehtonista perintöä arabialaisten lähteiden pohjalta. Tämän arvokkaan kirjan käänsi arabiaksi tohtori Sheikhali Aliyev.”
Nargis Aliyeva korosti, että azerbaidžanilaisen kirjallisuuden, historian ja kulttuurin edistäminen kansainvälisesti edellyttää tieteellisten teosten kääntämistä vieraille kielille, yhteisten tutkimushankkeiden toteuttamista ja yhteistyön laajentamista kansainvälisten kustantamojen kanssa. Hän totesi, että 12. Bakun kansainväliset kirjamessut tarjoavat tässä suhteessa uusia mahdollisuuksia.
(Lopetan)
