Jedda (UNA) – Islamilaisen yhteistyöjärjestön itsenäisen pysyvän ihmisoikeuskomission toiminnanjohtaja, tohtori Hadi bin Ali Al-Yami, selitti, että ramadan-illan aiheen valinta johtuu ramadanin pyhän kuukauden ilmentämistä yleismaailmallisista arvoista, jotka ovat armon, solidaarisuuden ja ihmisarvon säilyttämisen arvot. Tämä osoittaa, että humanitaarinen työ ja ihmisoikeusjärjestelmä perustuvat samoihin arvoihin.
Tämä tapahtui hänen puheessaan Ramadanin-illassa, jonka järjesti Itsenäinen pysyvä ihmisoikeuskomissio yhteistyössä Islamilaisen yhteistyöjärjestön (UNA) uutistoimistojen liiton kanssa torstaina 5. maaliskuuta 2026, ramadanin 16. päivänä 1447 AH. Puhe pidettiin Zoomin välityksellä otsikolla "Humanitaarinen työ välineenä ihmisoikeuksien sekä rinnakkaiselon ja suvaitsevaisuuden arvojen edistämiseksi".
Hän huomautti, että humanitaarisen työn vaikutus ei rajoitu kiireellisiin tarpeisiin vastaamiseen, vaan se ulottuu suvaitsevaisuuden ja rinnakkaiselon kulttuurin luomisen peruspilariksi yhteiskunnissa. Hän selitti, että avun antaminen puhtaaseen ihmisyyteen perustuen lisää luottamusta yhteiskunnan osien välillä ja auttaa rakentamaan uudelleen solidaarisuuden siltoja sekä vähentämään vihapuhetta ja eripuraa.
Hän korosti, että humanitaarisella ulottuvuudella on ennaltaehkäisevä rooli, joka on yhtä tärkeä kuin sen hätäapurooli, sillä se edistää varhaisvaroitusta, luottamuksen rakentamista ja vuoropuhelun ja sovinnon ilmapiirin luomista. Lisäksi sillä on rooli konfliktien ehkäisyssä, ääriajattelun ja polarisaation torjunnassa sekä yhteiskunnallisen rauhan ja kestävän vakauden edistämisessä.
Islamilaisen maailman tilanteesta hän totesi, että useat OIC:n jäsenvaltiot kohtaavat monimutkaisia haasteita, jotka johtuvat aseellisista konflikteista, pitkittyneistä humanitaarisista kriiseistä tai luonnonkatastrofeista, ja korosti kokonaisvaltaisen lähestymistavan omaksumisen tärkeyttä, joka yhdistää kiireellisen avun, perusoikeuksien suojelun, institutionaalisten valmiuksien kehittämisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen.
Hän huomautti, että noin 60 % maailman pakolaisista on Islamilaisen yhteistyön järjestön maissa ja että suurin osa pakolaisista maailmanlaajuisesti on järjestön jäsenvaltioiden isännöimiä, mikä heijastaa näiden maiden ottaman vastuun suuruutta ja humanitaaristen elinten keskeistä roolia järjestön järjestelmässä, mukaan lukien johtavat instituutiot, kuten King Salmanin avustus- ja humanitaarisen avun keskus.
Hän viittasi myös äskettäiseen tapaamiseensa Genevessä Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa ja selitti, että he keskustelivat humanitaarisen työn hyödyntämisen tärkeydestä yhteiskunnallisen vakauden saavuttamisen, selviytymiskyvyn parantamisen ja humanitaarisen avun yhdistämisen tärkeydestä kehitys- ja rauhanrakennuspolkuihin.
Tohtori Hadi Al-Yami korosti, että humanitaarinen työ islamilaisissa perinteissä ei ole hätätilanne tai tuotu käsite, vaan se juontaa juurensa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden järjestelmään ja islamilaisiin sosiaalisen rahoituksen työkaluihin, kuten Zakat, Waqf ja Sadaqah, jotka edustavat kestäviä mekanismeja haavoittuvimpien ryhmien tukemiseksi ja yhteiskuntien sisäisen solidaarisuuden edistämiseksi.
Hän korosti, että on tärkeää integroida esiin nousevat kysymykset humanitaariseen työhön, mukaan lukien tekoälyn käyttö humanitaarisen avun parantamiseksi, sekä puuttua kriisien aikana esiintyvän väärän tiedon ja vihapuheen riskeihin, koska ne vaikuttavat suoraan yhteiskunnalliseen vakauteen ja ihmisoikeuksien suojeluun.
Hän korosti myös nuorten ja naisten voimaannuttamisen tärkeyttä humanitaarisissa toimissa ja totesi, että elimen 26. sääntömääräisessä istunnossa keskusteltiin tavoista ottaa nuoret, erityisesti naiset ja tytöt, mukaan humanitaarisiin toimiin lähtökohtana rauhanomaisempien ja yhtenäisempien yhteiskuntien rakentamiselle.
Hän selitti, että viranomainen pyrkii mandaattinsa mukaisesti tehostamaan humanitaarisen ja ihmisoikeusulottuvuuden integrointia jäsenvaltioiden politiikkoihin ja ohjelmiin. Se työskentelee myös parhaillaan seuraavan kauden institutionaalisen strategiansa kehittämiseksi tavalla, joka edistää hyvää hallintoa, kehittää neuvoa-antavia välineitään ja syventää kansainvälisiä kumppanuuksiaan.
Hän totesi, että illan aihe ansaitsee lisäkeskustelua kansainvälisellä tasolla, ja ilmaisi toiveensa yhteisen tapahtuman järjestämisestä Genevessä tai New Yorkissa Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmän työn ohella, jotta voidaan vahvistaa järjestön kollektiivista läsnäoloa ja korostaa sen panosta humanitaarisessa työssä.
Riippumattoman pysyvän ihmisoikeuskomission toiminnanjohtaja päätti puheenvuoronsa korostamalla, että ihmisoikeusperiaatteisiin perustuvasta humanitaarisesta työstä tulee tehokas väline kärsimyksen lievittämiseen, luottamuksen rakentamiseen, suvaitsevaisuuden lujittamiseen sekä rauhan ja vakauden edistämiseen yhteiskunnissa.
(Lopetan)
